UUTISET

Copyright ©
1999-2020
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

Stevens, Wendelle C. & Dong, Paul (Moon Wai):

UFOs over Modern China

UFO Photo Archives, Tucson, Arizona 1983. 351 sivua

Kiinassa ei ennen 1970-luvun loppua oltu edes kuultu "lentävistä lautasista" tai "ufoista". Taivaalla havaituista tunnistamattomista esineistä käytettiin Kiinassa ilmaisua "lentävä (matala) kulho" ja oletettiin, että ne olivat japanilaisten, taiwanilaisten, amerikkalaisten tai venäläisten uusia salaisia aseita.

Ufologiassa on joskus tuotu esille sellainen käsitys, että juuri ns. media on synnyttänyt koko ilmiön ja ylläpitää sitä jatkuvilla lehtijutuillaan ja filmeillään. Tämän teorian puolestapuhujat unohtavat tällöin täysin sen tosiasian, että tutkijoilla on ollut täysin uniikki maailmanhistoriallinen tilaisuus testata tätä teoriaa kaksikin kertaa käytännössä ja jopa jättimäisessä mittakaavassa. Tällöin ajattelen tietysti Neuvostoliittoa ja Kiinaa, jossa kaikki puhe ufoista oli enemmän tai vähemmän kielletty vuosikymmenien ajan. Ja tällöin tietysti ei ollut olemassa minkäänlaista mediavaikutusta, koska media oli täysin hiljaa ufoista. Neuvostoliiton asioista en ryhdy nyt puhumaan tässä yhteydessä, koska nyt esiteltävänä oleva kirja kertoo nimenomaan Kiinasta. Niin sanottu strateginen kysymys kuuluu nyt: "Onko Kiinassa tehty ufohavaintoja niiden vuosien aikana, jolloin yleisöön ei ole kohdistunut minkään näköistä mediavaikutusta?" Vastaus: "On".

Tässä kirjassa Wendelle C. Stevens on lähinnä julkaisija ja kiinalais-amerikkalainen Paul Dong (kiinalaiselta nimeltään Moon Wai) on kerännyt talteen Kiinasta näitä havaintoselostuksia ja muutenkin junaillut asiat siten, että on saatu aikaiseksi tämä kirja. Pekingissä sijaitseva Vieraiden Kielten Toimisto on kääntänyt noin 600 tapausselostusta hiukan huonolle englanninkielelle. Stevens sitten on muokannut hiukan englantilaista kieliasua ja mm. lisännyt käännöksiin määrätyt artikkelit, jotka näköjään ovat aina puuttuneet. (Vieraiden Kielten Pekingin Toimiston henkilökunta näki itse ufon 18.9.1971).

Kirjan kannessa oleva kuva ufosta on peräisin vuodelta 1942. Kuvassa näkyy hattumainen ufo, jota kadulla kulkevat osoittavat ja katselevat. Japanilainen upseeri osti kuvan ja vei sen Japaniin, jossa hänen pojanpoikansa löysi sen vuonna 1979 tutkiessaan edesmenneen isoisänsä valokuva-albumeja.

Kirjassa julkaistaan myös valokuvia, joita Chang Ching-lai otti aamulla 28.10.1961 Kiinan muurilla, jolloin useat ihmiset näkivät ufon lentävän hiljaa ja välillä pysähtyen. Ufo oli näkyvissä noin seitsemän minuutin ajan.

Kirjassa julkaistaan kuusi eri valokuvaa, jotka kaikki on otettu vuosina 1940-41. Kaikissa näkyy ns. "foo-fightereja". Kahdessa kuvassa japanilaiset koneet ovat lentokentällä Mantsuriassa ja neljä kuvaa on otettu ilmassa ja niissä näkyy japanilaisia lentokoneita ja "foo-fightereita". (Kiina oli tällöin Japanin miehittämä).

Kirjassa julkaistaan myös englantilaisen Flying Saucer Review -lehden entisen päätoimittajan Gordon Creightonin havaintoselostus vuodelta 1941, jolloin hän yhdessä mm. Englannin entisen San Fransiscon pääkonsulin kanssa näki ufon Jiangtse-joella. (Creighton oli englantilainen diplomaatti Kiinassa ja juuri tämä havainto herätti Creightonin kiinnostuksen ufoihin. Creighton ja muut olivat perääntymässä japanilaisten tieltä). Creighton ja muut näkivät erittäin ison kiekon, joka oli matkalla Burman suuntaan, ja sen huipulla oli hitsausliekkiä muistuttava valo, joka sykki rytmikkäästi.

7.7.1977 oli 3000 ihmistä kokoontunut Zhang Po:hon, Fujianiin, nähdäkseen ulkoilmafilmin. Kello 20.30 tuli kaksi valtavaa oranssinväristä ufoa yllättäen kiitäen taivaalla, ihmismassan päiden yläpuolella, surisivat ja olivat niin lähellä, että ihmiset tunsivat niistä tulevan kuumuuden. Muutaman sekunnin kuluttua ne nousivat ja katosivat taivaalle. Kaksi lasta kuoli ja 200 ihmistä loukkaantui.

Kiinalainen päivälehti "Kansan Päivälehti" julkaisi 13.11.1978 näyttävän ufoartikkelin, jonka otsikko oli "Ufot - ratkaisematon maailmanmysteeri". Artikkeli kertoi, että ryhmä tutkijoita, jotka olivat Hupeh-provinssista, olivat nähneet ufon. Tämän havainnon vahvisti myöhemmin armeijan yksiköt, joilla oli harjoitus alueella. Artikkeli esitteli useita muita ufotapauksia, jotka oli raportoitu Kiinan eri provinsseista. Artikkeli sai yleisön taholta suurta vastakaikua.

Ufoilmiö oli taas ajankohtainen kiinalaisen lehdistön palstoilla 12.5.1980. Tällä kertaa julkaisi Guang Ming Daily -lehti ufoartikkelin, jossa kerrottiin eri maiden tiedemiehiltä, lentäjiltä ja muilta erittäin päteviltä silminnäkijöiltä saaduista uforaporteista. Lehden toimitus hukkui kymmeniin tuhansiin kirjeisiin. Kirjeiden kirjoittajat antoivat ymmärtää, että Kiinan hallituksen pitäisi asettaa tutkimuskomissio tutkimaan ufoilmiötä. Kun joitakin kirjeitä julkaistiin, niin lukijoiden mielenkiinto lisääntyi valtavasti ja tämä johti siihen, että hallitus suositteli laajaa ufoilmiön tutkimusta. Wuhanin yliopisto sai tehtävän, ja näin näki päivänvalon Kiinan ufotutkimusyhdistys (Chinese UFO Studies Association, CUFOSA). Yhdistyksen puheenjohtajana toimi tähtitieteen opiskelija Cha Leping. Yhdistyksellä on jäsenyhdistyksiä Pekingissä, Shanghaissa, Guandongissa, Sichuanissa, Shanxissa, Hubeissa sekä Guangxissa.

Allekirjoittaneen huomautus: Tällä yhdistyksellä on kirjallisuudessa useita englanninkielisiä nimiä kuten:
- Chinese UFO Studies Association (CUFOSA)
- Chinese UFO Research Society
- China UFO Research Organization (CURO)
Tämä johtuu siitä, että eri kääntäjät ovat kääntäneet kiinalaisen nimen hiukan eri tavalla.

Yllämainitun Guang Ming Dailyn ufoartikkelin oli kirjoittanut Paul Dong, eli yllämainitun kirjan toinen tekijä. Dongin artikkeli aiheutti kommentteja. Guang Ming Dailyn tiedetoimittaja Ching Tao totesi, ettei ufoja voi kieltää ilman tieteellistä tutkimusta. Aerospace Knowledge -julkaisun toimittaja Hsieh Chu totesi, että "miten joku voi kieltää ufojen olemassaolon, kun otetaan huomioon tässä maassa tehtyjen havaintojen lukumäärää?"

Kesällä 1981 Paul Dong teki kuukauden matkan Kiinaan. Heti saapumispäivänä Dong oli kokouksessa, jossa oli mm. Pekingin observatorion edustajia, Cha Leping, sekä ufojulkaisu "Journal of UFO Researchin" toimittajia ym. Toisena päivänä Pekingin Ching Hua -yliopiston oppilaskunta oli kutsunut Dongin pitämään esitelmän täpötäydessä luentosalissa. Kolmantena päivänä Dong piti esitelmän Pekingin niinikään täpötäydessä planetaariossa. Neljäntenä päivänä Dong osallistui kokoukseen, johon otti osaa "Astronomy Loversin" johtokunta, "Aeronauticsin" johtokunta sekä "The Third Engineering Departmentin" virkamiehiä.

Dong on itse syntynyt Kiinan Kantonissa ja saapuessaan sinne, hän piti esitelmän Kantonin Jinan -yliopistossa. Seuraavana päivänä Dong piti esitelmän Kantonin Tiedemuseossa. Samalla kun Dong kiersi Kiinaa, hän keräsi talteen ufohavaintoja. Voidaankin sanoa hyvällä syyllä, että Dongin merkitys Kiinan ufologiassa on ollut merkittävä.

Kirjassa käytetään monessa kohdassa termiä "Astronomy Lovers" (=Tähtitieteen Rakastaja). Vähitellen lukija sitten ymmärtää, että sillä ilmeisesti (?) tarkoitetaan harrastelijatähtitieteilijöitä.

Kirjassa tuodaan varsin selvästi esille, että koska ufoista ei saanut puhua Mao Tse Tungin aikana, niin sattuneita havaintoja ei tutkittu, eikä arkistoitu, vaan säilyivät, jos säilyivät, vain havaitsijoiden muistissa. Tästä syystä Kiinassa ei ole olemassa minkäänlaista arkistoa tai keskusarkistoa, jossa säilytettäisiin uforaportteja. Vasta 1970-luvun loppupuolella, kun lehdet ryhtyivät kirjoittamaan ilmiöstä, ihmiset ryhtyivät lähettämään kirjeitä esim. lehtien toimituksiin ja näissä kirjeissä he kertoivat vanhoista sekä uusista havainnoista.

Kun tämä Stevensin ja Dongin kirja on julkaistu vuonna 1983, niin on luonnollista, että suurin osa kirjan kaikista havainnoista on peräisin 1970-luvun loppupuolelta. Allekirjoittanut on umpimähkään poiminut muutaman tapauksen, jossa selvästi tulee esille, että Kiinassa tehdyt ufohavainnot ovat aivan samanlaisia kuin Lännessä tehdyt havainnot:

- Nuori nainen Xi Shuzi oli helmikuussa 1974 kello 21 päästämässä ulos sikoja, kun hän sattumalta vilkaisi taivaalle ja näki merkillisen kohteen. Xi Shuzi juoksi takaisin sisälle ja haki muita ihmisiä paikalle, ja lopuksi 10 ihmistä seisoi tuijottamassa taivasta. He näkivät suuren lentävän kohteen, jonka ympärillä oli seitsemän muuta pienempää kohdetta. Suurin kohde oli kirkkaasti valaistu ja pitkulainen, kun ne muut seitsemän pienempää kohdetta oli pallomaisia, joista tuli kelta-valkoista valoa, ja ne näyttivät miltei läpikuultavilta. Näytti siltä, että ne olivat tulleet ulos suuremmasta kohteesta ja kiersivät nyt sen ympärillä. Suuremmasta kohteesta tuleva valo valaisi hyvin pienempiä kohteita. Ufo ohitti havaitsijat 100 metrin etäisyydellä ja se näytti suuremmalta kuin horisontissa oleva täysikuu. Seitsemän minuutin jälkeen ne lensivät pois luoteeseen.

- Kansanarmeijan yksikkö oli sijoitettu Yuanan provinssin Jianshui-piirin syksyllä 1975, kun punainen, valaiseva, suuren kulhon muotoinen ufo laskeutui lähelle kahta vartijaa. Toinen juoksi leiriin hälyttämään muita, kun toinen vartija jäi paikalle. Kun sotilaat leiristä tulivat paikalle, oli paikalle jäänyt sotilas kadonnut. Laajoista etsinnöistä huolimatta sotilasta ei löytynyt. Muutama tunti myöhemmin neljän sotilaan partio kuuli valittavan äänen takanaan ja löysivätkin kadonneen sotilaan. Sotilas oli menettänyt muistinsa, eikä osannut selittää missä hän oli ollut. Hänellä oli monen päivän parta, vaikka hän juuri ennen katoamistaan oli ajanut partansa.

- Ningxian yliopiston opettaja Zhang Ren kertoo, kuinka hän syksyllä 1977 oli läsnä Jiji Gou -kylän Tuotantobrigadin kokouksessa Subujingin Kommuunissa, joka sijaitsi yli sata "li":ta Yangin Maakuntakaupungista. Yllättäen ulkoa kuului huutoa ja kun Zhang Ren ryntäsi ulos, hän näki taivaalla vaaleanpunaisen valopallon, joka lensi lännestä itään. Se katosi hetkessä. Kohde oli kaksi kertaa niin suuri kuin Kuu. Ulkona olleet ihmiset kertoivat, että kohde oli lentänyt heidän ylitseen nopeasti ilman mitään ääntä. Kun Zhang Ren palasi illalla Maakuntakaupunkiin, ihmiset siellä kertoivat nähneensä saman kohteen.

- Syksyllä 1977 toveri Yuan Zhenxing ja muita henkilöitä Kiinan Tiedeakatemian Paleoantropologisesta Instituutista olivat tutkimassa Shennong-piirikunnan villieläimiä. Heillä oli meneillään kokous kello 19, kun kokouksen keskeytti eräs keskikoulun oppilas, joka tuli sisään ja hermostuneesti kertoi, että taivaalla oli ollut "hirviö". Kyläläiset olivat kiihtyneitä ja kertoivat, että taivaalla nähty "hirviö" oli ollut pyöreän lautasen muotoinen ja valaiseva. Hitaasti pyörien se lensi täysin äänettömästi hiljaa eteenpäin. Kohteen ulkoreunassa näkyi tulilieskoja. Havainto kesti noin minuutin.

- Eräänä iltana vuonna 1977 tuli tunnistamaton lentävä kohde Taiwanin suunnasta ja laskeutui eräälle kukkulalle Fujianin provinssissa. 300 sotilasta piiritti heti kukkulan, koska oletettiin, että kyseessä oli salainen ase, jonka USA oli toimittanut Taiwanille. Sotilaiden tarkoitus oli ottaa esine haltuunsa. Kun sotilaat lähestyivät esinettä, sen valovoima lisääntyi ja monet sotilaista eivät voineet katsoa esinettä sen kirkkauden takia. Kohteesta rupesi nyt kuulumaan aivan hirvittävä meteli ja moottoriääniä, samalla kuin esineen kirkkaus yhä vain lisääntyi. Tällöin kapteeni määräsi sotilaitaan avaamaan tulen. Tulitus ei kuitenkaan vaikuttanut esineeseen millään tavalla, ja kohta se lähti nousuun ja samalla valaisi koko ympäristön. Esine lensi pois ja 20 sekuntia myöhemmin se oli kadonnut.

- Kiinan ilmavoimien lentäjä Zhou Qingtong oli 23.10.1978 satojen muiden lentäjien kanssa Gansun provinssissa sijaitsevassa ilmavoimien Lintiaon tukikohdassa katsomassa ulkoilmaelokuvaa. Kellon ollessa 20.04, kaikki näkivät taivaalla valtavan esineen, joka lensi idästä länteen: "Se ilmestyi ensin itäisellä taivaalla noin 60 astetta horisontin yläpuolella, lensi ylitsemme ja katosi näkyvistämme rakennusten taakse, jotka olivat 60 metriä meistä länteen päin. Esine oli erittäin merkillinen. Se oli valtava pitkulainen esine, mutta ei ollut ääriviivoiltaan täysin selvä. Sillä oli keulassa kaksi isoa lamppua, kuin valonheittimiä, ja näistä tuli valkoiset valokiilat, ja aluksen perästä tuli valaiseva vana. Sekä keulavalojen, että takana olevan vanan valovoimakkuus vaihteli ja samoten valokiilojen pituus vaihteli jatkuvasti valaisten aluksen ympärillä olevaa ilmatilaa niin, että se näytti sumu- tai savupilveltä. Kohteen nopeus ei ollut kovin suuri ja se lensi suoralla kurssilla. Sen koko oli valtava ja se täytti 30-35 kulma-astetta näkökentästämme. Se oli näkyvissä 2-3 minuuttia. Aivan selvästi se ei ollut meteori eikä heinäsirkka- tai lintuparvi, eikä myöskään lentokone. Koska olimme kaikki hävittäjälentäjiä, niin uskallamme todeta tämän aikamoisella varmuudella. Se ei lentänyt kovin korkealla. Monen päivän jälkeen puhuimme edelleen tästä. Joku sanoi, että "jospa meillä olisi ollut kamera!" Silloin ehkä asia olisi selvinnyt. Toiset olivat sitä mieltä, että kyseessä oli "lentävä kulho". Tutkimme lehtiä nähdäksemme olisiko tapauksesta kirjoitettu jotakin, mutta vuoden jälkeenkään siitä ei mainittu lehdissä. Meitä oli tuhansia, jotka näimme tuon esineen."

Kirjan tekijät kiinnittävät jo kirjan alussa huomiota siihen että ns. lähihavaintotapaukset puuttuvat miltei täysin näistä kiinalaisista havainnoista. Melkein kaikki tapaukset ovat ns. päiväkiekkotapauksia tai yövalotapauksia. Kirjan tekijät pohtivat sitä, onko heille annettu materiaali sensuroitu jollakin tavalla. Selitys löytyykin sitten, kun kirja on miltei valmis julkaistavaksi. Käy nimittäin ilmi, että kiinalaisen Journal of UFO Research -lehden varapäätoimittaja Shi Bo oli itse, Stevensin ja Dongin tietämättä, kerännyt materiaalia omaa kirjaa varten., joka Sujuvasti ranskaa puhuva Shi Bo julkaisikin sitten vuonna 1983 oman kirjansa ranskaksi nimellä "La Chine et les Extra-terrestres". Ja, yllätys, yllätys, tässä Shi Bon kirjassa onkin sitten runsaasti lähihavaintotapauksia, kertomuksia kiinalaisten tekemistä avaruusmatkoista ufoissa ja jopa MIB-kertomuksia. Eli sinne Shi Bon kirjaan ne lähihavaintotapaukset olivat kadonneet. Asia on varmasti ollut aikamoinen yllätys Stevensille ja Dongille, mutta he vaikenevat kohteliaasti, eivätkä kerro mitä mieltä he ovat asioiden kehityksistä.

Kirjassa julkaistaan myös ufohavaintoja Taiwanista, Macaosta ja Hongkongista, koska nämä alueet Kiinan mukaan ovat osa Kiinaa. Jonkin verran julkaistaan myös havaintoja ja valokuvia muista Kauko-Idän maista, kuten Japanista, Koreasta, Malesiasta, Indonesiasta ja Thaimaasta. Taiwanin kohdalla lukijan silmään pistää se tapa, jolla Taipeissa sijaitseva Yuan-shanin tähtitieteellinen observatorio on ollut aktiivisesti mukana jokapäiväisessä elämässä keräämässä ufohavaintoja ja selittäen tai yrittäen selittää ufohavaintoja.

Kirjan liitteessä julkaistaan ufovalokuvia Kauko-Idän eri maista. Lukija kokee pienen yllätyksen, kun löytää näiden kuvien joukosta Billy Meierin ufokuvia, joita hän on ottanut jo vuonna 1964 New Delhissä, Intiassa. Kuvia on yhteensä neljä. Kahdessa näkyy taivaalla oleva kiekko ja kahdessa valkoisia valopalloja, toisessa neljä ja toisessa kahdeksan. Esimerkiksi viimemainittu on otettu 24.5.1964, kun nämä ufot, Meierin mukaan, ilmestyivät New Delhin rautatieaseman ylle. Intialainen sanomalehti julkaisi tämän valokuvan. Kirjasta ilmenee, että Meier näihin aikoihin oli yhteydessä Sfath-nimiseen avaruusolentoon, ja sen jälkeen Asket-nimiseen olentoon, jonka jälkeen Semjase sitten tuli kuvaan vuonna 1975.

Sanomattakin on selvää, että tällainen kirja, joka kertoo Kiinan ufohavainnoista on hyvin harvinainen. Kirjassa olevat havaintoselostukset näyttävät, että Kiinassa on nähty aivan samanlaisia ufoja kuin Lännessä, vaikka media ei ole päässyt vaikuttamaan lainkaan havaitsijoihin. Toinen silmään pistävä asia tässä kirjassa on se, että siinä ei ole haastateltu ainoatakaan viranomaista. Kun kerran ufoja ei tuohon aikaan tutkittu kenenkään viranomaisen toimesta, niin tämäkin on luonnollista.

Björn Borg, 4.1.2006