|
Kirjat > Kirjaesittelyt
Brookesmith, Peter:
UFO: The Government Files
Blandford Press, London 1996. 176 sivua (A4)
 Muutama päivä sitten kirjoitin esittelyn Bill Yennen kirjasta "UFO: Evaluating the Evidence". On mielenkiintoista verrata Yennen kirjaa Brookesmithin kirjaan sen johdosta, että molemmat kirjat ovat isokokoisia (A4) ja molemmissa on runsaasti valokuvia. Molemmat ovat julkaistu Lontoossa sillä erolla, että Brookesmithin kirja on julkaistu vuosi ennen Yennen kirjaa. Molemmat kirjat selostavat ensin ufoilmiötä yleisesti. Kerrotaan (taas) Arnoldista, Mantellista, Roswellista jne. Kun vertailen kirjoja keskenään, niin löydän ainakin 19 tapausta, joista molemmat kirjat kertovat.
Brookesmithin kirja eroaa kuitenkin Yennen kirjasta siinä, että Brookesmithin kirja kuudennessa luvussa lähtee ns. virtuaalilentoon, eli Brookesmith ryhtyy selostamaan ufologian reuna-alueilla toimineita/ toimivia henkilöitä ja niiden ideoita salaliitoista, siitä miten USA:n hallitus on yhteistyössä muukalaisten kanssa, maanalaisista tukikohdista, maanalaisista tunneliverkostoista jne. Näistä vainoharhaisista henkilöistä Brookesmith nostaa toistuvasti esille Bill Cooperin (Willian Milton Cooperin) ja hänen kummallisia ajatuksia maailmanlaajuisesta salaliitosta. Cooperhan ammuttiin sitten kuoliaaksi tulitaistelussa poliisin kanssa joku vuosi sitten ja oli silloin jo, Brookesmithin mukaan, siirtynyt pois ufologiasta ja keskittyi vain tähän maailmanlaajuiseen salaliittoasiaan.
Suoraan sanoen en oikein ymmärrä, miksi Brookesmith uhraa niin paljon palstatilaa Cooperille. Toinen Brookesmithin esille nostama henkilö on John Lear, maailmankuulun Lear Jet -lentokoneen luojan poika, joka kuulemma on ainoa henkilö USA:ssa, jolla on kaikki saatavissa olevat lentolupakirjat. Lear ei jää paljon jälkeen Cooperista näissä salaliittoasioissa. Vuonna 1987 Lear julkaisi Internetissa "LEAR.TXT" -nimisen julkilausuman, jossa hän tuo esille näitä salaliittokäsityksiään.
Brookesmith uhraa näille salaliittoasioille jopa 22 isokokoista sivua, jonka jälkeen hän siirtyy taas "tavallisiin" ufohavaintoihin luvussa 7, joka kumma kyllä, sekin on saanut alaotsikon "Todisteita maailmanlaajuisesta salaliitosta?" Syytä tähän alaotsikkoon en keksi ja mieleen tulee epäily, että se on vahingossa laitettu väärän luvun alkuun, ja olisi pitänyt olla kuudennen luvun alaotsikko.
Kirjan nimen mukaiseen asiaan, eli "hallituksen dokumentit" (The Government Files), päästään vasta sivulla 130. Sen verran lyhyesti Brookesmith selostaa näitä "hallituksen dokumentteja", että on todettava, että kirjan nimi on kyllä harhaanjohtava tässä mielessä. Vaikka Brookesmith selostaakin lyhyesti amerikkalaisten järjestöjen, kuten GSW:n ja CAUSin, ponnisteluja saada vapaaksi salaisia asiakirjoja, niin näitä "hallituksen dokumentteja" selostetaan kyllä minimaalisesti. Tämän lisäksi sopii muistaa, että Brookesmith on englantilainen ja kirja painettu Lontoossa. Tarkoittaako Brookesmith nyt USA:n hallitusta vai Englannin hallitusta? Koska Brookesmith myös parilla rivillä kertoo miten esim. Espanjan ja Australian ilmavoimat ovat päästäneet ufodokumentteja julkisuuteen, niin teen sen rohkean olettamuksen, että Brookesmith ehkä tarkoittaa eri maiden hallituksia yleisesti.
Eräs asia saattaa monen lukijan mielestä olla ärsyttävä tässä kirjassa. Se on tapa, jolla eri tapausten selostuksia on usein pilkottu moneen osaan ja julkaistu monella eri sivulla. Niinpä esim. Belgian kolmiohavainnosta kerrotaan sivuilla 138-139, ja sitten taas sivuilla 142-143. Ilmavoimien Roswellin raportista kerrotaan sivulla 157, mutta myös sivulla 161. Amerikkalaisesta tri. Bennewitzista kerrotaan sivuilla 197-109, 110-111, 113 ja 116. Los Angelesin ns. hyökkäyksestä vuonna 1942 kerrotaan sivulla 13-15, mutta sitten taas sivulla 29 jne.
Yhteenvetona, jos verrataan Yennen ja Brookesmithin kirjoja keskenään, niin vaakani kallistuu Yennen kirjan puoleen, koska se on mielestäni asiallisempi ja siitä puuttuu Brookesmithin esille tuomat virtuaaliufoilijat kuten Cooper, Lear jne. Silti on todettava, että hienoja teoksiahan molemmat kirjat ovat silläkin erolla, että Brookesmith on hiukan skeptisempi suhtautumisessaan ufoihin kuin Yenne.
Björn Borg, 10.10.2005
[ takaisin ]
|
