Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Myynnissä
Kirjatilaus
Kirjaesittelyt
Käytetyt kirjat

UUTISET


Copyright ©
1999-2020
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

McCulloch, Kenneth:

Mankind: Citizen of the Galaxy

Rings of Saturn Publishing, The Pas, Manitoba, Canada 1985. 285 sivua

Kun lukija saa tämän kirjan käteensä ensimmäisen kerran niin sitä ihmettelee, että mikä kirja tämä oikeastaan on? Se on isokokoinen (21,7 x 28 cm), painava, sivumäärä 285 ja kannessa on 1960-luvun ufoalan roskajulkaisuja muistuttava piirros. Kirjan nimikin voi tarkoittaa mitä vain.

Kun kirjaa ryhtyy lukemaan, niin saa aluksi 1. luvussa perusteellisesti tutustua ihmisen kehitykseen liittyviin asioihin, kuten Peking-ihmiseen, Neanderthal-ihmiseen, Cro-Magnon -ihmiseen ja näiden edeltäjiin ja seuraajiin. Kuin koulun oppikirjassa kerrataan ihmisen kehitys ja tutustutaan esim. tri Leakeyn Afrikassa tekemiin kaivauksiin, jonka jälkeen siirrytään tutustumaan Max H. Flindtin ja Otto O. Binderin vuonna 1974 julkaistuun kirjaan: "Mankind: Child of the Stars", joka ilmeisesti on tehnyt McCullochiin suuren vaikutuksen, koska hän useasti viittaa siihen.

Kirjan 2. luku kertoo sitten jo meille enemmän tutuista ufoista ja muutamasta tunnetusta ufotapauksesta. Luvussa 3. pohditaan eri teorioita siitä, mistä ufot oikeastaan mahtavat olla peräisin.

Luku 4. kertoo astraaliastronauttitapauksista, eli tapauksista, joissa henkilö ilmoituksensa mukaan on matkustanut avaruudessa ns. astraalitasolla.

Luku 5. pohtii, elääkö keskuudessamme avaruusolentoja ja luvussa 6 mietitään, onko mahdollista, että avaruusolennot joissakin tapauksissa ottavat haltuunsa jonkun ihmisen koko kehon (tällä tarkoitetaan ilmeisesti samaa kuin ns. "walk-in" -tapaukset?).

Luvussa 7 kerrotaan muutamasta tapauksesta, jossa ufohavaitsija on kokenut lääketieteellisiä vaikutuksia ufohavainnon jälkeen. Jotkut vammat ovat parantuneet, ja myös vastaavasti joku on sairastunut havainnon jälkeen.

Luvussa 8 keskustellaan kommunikoinnista avaruusolentojen kanssa ja myös älystä yleensä, delfiineistä ja siitäkin, onko "jollakin" jo tukikohta Kuussa.

Luvussa 9. pohditaan, ovatko avaruusolennot jättäneet meille jonkin salatun sanoman ja mikä se voisi siinä tapauksessa olla ja missä.

Kirjaa lukiessaan törmää jatkuvasti muinaisiin astronautteihin ja niistä kertoviin kirjoihin. Kestää kuitenkin oman aikansa, ennen kuin huomaa, että tämä kirja suureksi osaksi kertoo seikkaperäisesti nimenomaan muinaisista astronauteista kertovista kirjoista.

Kirjailija käy tarkkaan läpi tämän alan tunnetuimpien kirjailijoiden kaikkia kirjoja ja selostaa yksityiskohtaisesti, mistä ne kertovat. McCulloch omistaa koko luvun 10 von Dänikenille ja luvussa 11 McCulloch käy läpi virheitä, joita hän on löytänyt muiden kirjailijoiden kirjoista. Dänikenin kohdalla tulee esille yllättävä asia: kun Dänikenin kirja "Signs of the Gods" julkaistiin vuonna 1980, niin sekä amerikkalainen että englantilainen kustantaja poistivat kirjasta kokonaista kolme lukua Dänikenin tietämättä. Näissä luvuissa Däniken oli kirjoittanut vastauksia amerikkalaisen tähtitieteilijän Carl Saganin Dänikeniin kohdistuvaan kritiikkiin. Toisin sanoen Dänikenia sensuroitiin.

Kirjan loppuosa herättää kyllä ainakin allekirjoittaneessa ihmettelyä. McCulloch omistaa koko luvun 12 Velikovskylle ja hänen teorialleen siitä, miten Venus saapui nykyiselle radalleen, ja koko 14. luvun meteoriiteille. Luku 15. kertoo "ontto Maa" -teoriasta, 16. luku pohtii tieteellistä metodia, 17. luku kertoo Bermudan kolmiosta, 18. luku Atlantiksesta, 19. luku puhuu Lemuriasta, 20. luku pyramideista ja 21. luku jääkauden sivilisaatioista.

Miksi kirjassa on kaikki nämä asiat mukana? Eiväthän ne kaikki liity edes muinaisiin astronautteihin vaikkakin kyllä liittyvät vanhoihin kulttuureihin ja vanhoihin sivilisaatioihin ja muihin aiheisiin. Allekirjoittanut ymmärtää kyllä McCullochin ajatuksen, että "kaikki" liittyy muinaisiin astronautteihin, mutta jossain vaiheessa ufologinkin pitää miettiä, missä mennään ennen kuin ufologista tulee arkeologi. Kirjakaupat ovat täynnä kirjoja, jossa kerrotaan Atlantiksesta ja vaikkapa pyramideista tai meteoreista, mutta kaikkien näiden yllämainittujen aiheiden mahduttaminen samaan kirjaan on kyllä kyseenalainen asia.

Tässä täytyy nyt ymmärtää tätä kritiikkiä oikein. Kirja on ihan asiallinen ja todellinen aarreaitta muinaisista astronauteista kiinnostuneille ja sitä voi hyvin suositella tästä aiheesta kiinnostuneelle. Mutta tässä kirjassa on allekirjoittaneen mielestä asiaa aivan liian monelta alalta.

McCulloch on koulutukseltaan meteorologi ja hän on myös suorittanut tähtitieteellisen kurssin Toronton yliopistossa. Hän kertoo kirjan lopussa omasta ufohavainnostaan, joka sattui vuonna 1976 kun hän palveli meteorologina Baker Lakessa, Northwest Territories -alueella Kanadassa. McCulloch havaitsi taivaalla kirkkaan valon "joka ei pitänyt olla siinä" ja tarkkaili sitä kaukoputken ja kiikarin avulla tunnin ajan. Myöhemmin hän kertoi havainnostaan tähtitieteilijöiden kokouksessa Torontossa ja pyysi myös Smithsonian astrofyysisen observatorion tri Brian Marsdenin lausuntoa asiasta, mutta kukaan ei pystynyt sanomaan mikä valo oli ollut.

Todettakoon lopuksi, kun puhutaan muinaisista astronauteista, että monet usein osoittavat von Dänikenia, ja ovat sitä mieltä, että juuri hän, ja vain hän, oli ensimmäinen kirjailija tällä alalla. Näinhän ei ole. Vaikka Däniken on tunnetuin tällä alalla ja hänen kirjansa "Chariots of the Gods?" (suomeksi "Vieraita avaruudesta" 1971) oli todellinen menestys, niin tämän alan kirjoja on julkaistu jo kauan ennen Dänikeniä. Allekirjoittanut on tehnyt pienen listan, ja tällä hetkellä, vaikka se ei ole edes valmis, niin siinä on 112 eri kirjaa, jotka ovat muiden kuin Dänikenin kirjoittamia ja niistä ensimmäinen on julkaistu jo vuonna 1951.

Björn Borg, 2.11.2003

takaisin ]