Yhdistys Tutkimus Arkisto Kirjat Linkit Sivukartta
Myynnissä
Kirjatilaus
Kirjaesittelyt
Käytetyt kirjat

UUTISET


Copyright ©
1999-2020
UFO-Finland ry

Kirjat > Kirjaesittelyt

Halliday, Ron:

UFO Scotland

B & W Publishing Ltd, Edinburgh 1998, 337 sivua

Ufokirjallisuudessa on kirjoja jotka poikkeavat paljonkin toisistaan. On olemassa skeptikkojen kirjoja ja on olemassa kontaktihenkilöiden kirjoja, joissa kontaktihenkilöt kertovat "kontakteistaan" avaruusolentojen kanssa. Ja jossain näiden välimaastossa on sitten ns. asialliset kirjat, jotka vain kertovat asioista niin kuin ne ovat, tyrkyttämättä selityksiä suuntaan tai toiseen.

Tällainen kirja on Ron Hallidayn kirja "UFO Scotland", johon tekijä on kerännyt skotlantilaisia ufohavaintoja. Näiden joukossa on tunnettu metsänhoitaja Bob Taylorin tapaus vuodelta 1979, jolle Hallyday on löytänyt muitakin silminnäkijöitä vielä vuonna 1995 ja myös kuuluisa Templetonin valokuva "avaruusmiehestä". Taylorin tapauksessa eräs uusista silminnäkijöistä kertoo näkemästään, kun ufo yritti naamioida itsensä sulautumalla taustaan, ja aivan samanhan kertoi Taylor jo vuonna 1979. (Katso tekijän kirjaa "Onko ufoilmiössä logiikkaa?").

Mutta kirjan pääpaino on sadoissa havainnoissa, joita "tavalliset ihmiset" ovat tehneet. Miltei kaikki havaitsijat esiintyvät omilla nimillään ja kertovat tarinaansa tyrkyttämättä mitään selityksiä lukijalle. On todellakin mielenkiintoista lukea näistä havainnoista, jotka miltei kaikki ovat ennestään tuntemattomia "maailmalla". Selostukset havainnoista ovat useimmiten tarkkoja ja seikkaperäisiä. Kaiken lisäksi kirjassa julkaistaan "tavallisten ihmisten" ottamia ennen näkemättömiä valokuvia ja videokuvia. Näiden joukossa useita kuvia pyöreistä ufoista, joista "puuttuu" pala tai kaksi. Eräs havaitsija kertookin nähneensä ufon, jossa ensin "puuttui kaksi palaa" (kuin pyöreä keksi, josta on purtu kaksi palaa), ja miten myöhemmin ufon sisältä puuttuvien palojen paikalle työnnettiin "puuttuvat osat" paikoilleen. Eli ufo muutti muotoaan.

(Tässähän voidaan verrata tilannetta vaikkapa sellaisiin hävittäjiin jotka voivat muuttaa siipiensä asentoa lennon aikana riippuen siitä lentääkö kone alhaisella tai suurella nopeudella. Ja pystyttiinhän nyt museoon siirrettyjen Concorde-yliäänikoneiden nokkaa laskemaan alas laskeutumisvaiheessa, jotta lentäjä näkisi kiitotien paremmin).

Useassa kertomuksessa tulee esille on myös se havaitsijan valtaava hämmästys, kun hän ymmärtää, etteivät aina muut ihmiset hänen ympärillään näe ufoa, vaikka se havaitsijan käsityksen mukaan pitäisi näkyä kaikille lähettyville oleville. Tätä seikkaa on myös tuotu esille monessa kertomuksessa ja monessa kirjassa (myös tekijän kirjassa "Onko ufoilmiössä logiikkaa?"). Tästä Halliday saakin aiheen pohtia sitä seikkaa, missä määrin ufohavainnot ovat henkilökohtaisia kokemuksia ja uskonnollisia luonteeltaan.

Kun tutustuu tähän skotlantilaiseen kirjaan, niin lukijassa herää heti kysymys, että miksi Suomessa ei ole pystytty julkaisemaan (Kuninkaan kirjojen jälkeen) vastaavanlaisia kirjoja, joihin on kerätty suomalaiset tapaukset samalla tavalla, kuin tähän skotlantilaiseen kirjaan. Ja tahdon tässä tuoda esille käsitykseni siitä, että mukana pitäisi olla havaitsijan oma nimi ja kotipaikka ja kaikki muut tärkeät faktat.

Allekirjoittanut muistaa hyvin, miten joskus lueskelin erästä suomalaista alan vuosikirjaa ja törmäsin johonkin "35-vuotiaaseen varastomieheen", joka oli havainnut jotakin merkillistä. Tämä "35-vuotias varastomies" vaikutti jotenkin tutulta, mutta kesti vähän aikaa ennen kuin tajusin että tämä sama varastomies oli lähettänyt useitakin kertomuksia ja oli mainittu monessa paikassa ko. kirjassa. Eli kun havaitsijan oma nimi ja osoite on reilusti esillä, niin se antaa lukijalle aivan toisen kuvan havainnosta, kuin nimettömät havaitsijat jotka asuvat "jossakin".

Eräs ufotutkijoiden todellinen ongelma tulee taas esille tässä kirjassa: Esim. Coomerin kirjan esittelyssä toin esille, että CE 5 lähituntumatapauksilla ymmärretään eri asioita. Greer, Haines ym. ymmärtävät CE 5:llä sellaisia tapauksia, jolloin havaitsija omasta aloitteestaan saa (väitetyn) yhteyden ufoon.

Vallee taas ymmärtää CE 5:llä sellaisia lähituntumatapauksia, jotka ovat jättäneet pysyviä jälkiä havaitsijaan tai aiheuttaneet jopa kuoleman. Halliday ilmoittaa nyt puolestaan, että CE 5:llä ymmärretään Hynekin laajennetun ryhmittelyn mukaan sitä, että "kommunikointia tapahtuu havaitsijan ja muukalaisen välillä".

Näyttää näin ollen siltä, että ufotutkijoiden pitää olla erittäin varuillaan, kun he käyttävät termiä CE 5, ja tehdä ainakin itselleen selväksi, mitä he ylipäänsä tarkoittavat tällä lyhenteellä.

Hallidayn mukaan Skotlannissa on noin 5 miljoonaa asukasta (yhtä paljon asukkaita kuin Suomessa) ja siellä on dokumentoitu yli 1000 ufohavaintoa. Kirjan lopussa Halliday julkaisee eri tilastoja skottien havainnoista. Näistä 395:een havaintoon perustuvasta tilastosta voidaan poimia mm. seuraavat tiedot:

- 59 % tapauksista havaitsijoita oli vain yksi
- 42 % tapauksista havaitsija oli miespuolinen
- 35 % tapauksista havaitsija oli naispuolinen
- 32 % tapauksista havaittiin Edinburghin alueella
- 9 % tapauksista havaittiin Glasgowin alueella
- 26 % tapauksista 1990-luvulla sattuivat vuonna 1996
- 75 % tapauksista 1940-1990 luvuilla sattuivat 1990-luvulla
- 17 % tapauksista sattuivat marraskuussa (ja 14% lokakuussa)
- 42 % tapauksista sattuivat kello 21-01 välisenä aikana.

Tätä kirjaa voi hyvin suositella kaikille ufoharrastajille. Sen suurin anti on siinä, ettei se toista vanhoja tunnettuja ja kuuluisia ufotapauksia, vaan tuo ufoalalle ihan uutta ja tuoretta, sekä alkuperäistä materiaalia, josta suurin osa lukijoista tuskin on kuullutkaan aikaisemmin. Suomalaisia saattaa lisäksi kiinnostaa se seikka, että WSOY on painanut tämän kirjan.

Björn Borg, 30.10.2003

takaisin ]