|
Arkisto > Artikkelit
Matias Päätalo:
Esi-ihmisten luolamaalaukset uudessa valossa
Euroopassa, Ranskassa ja Espanjassa on upeita vanhoja luolamaalauksia, joita on tehty noin 40 000 vuotta sitten. Tutkijoilla, jotka ovat tehneet näistä kuvista tulkintoja ja selityksiä on ollut ihmeellinen taipumus selittää ne uskontoihin tai magiikkaan liittyviksi. Kysymys on ehkä paljon käytännöllisemmästä asiasta. Kuvat ovat opettavasta viestintää.
Nämä äärimmäisen mielenkiintoiset luolamaalaukset ovat kyllä nykyihmisen silmissä taiteellisia, mutta tarkoittivatko tekijät ne taiteeksi siinä mielessä kuin me nykyään taiteeksi käsitämme. Monet seikat puhuvat kuitenkin maagisia selitysteemoja vastaan ja ne voidaankin asettaa kyseenalaiseksi. Näiden luolamaalausten alkuperäinen tarkoitus on paljon käytännöllisempi.
Pohjois-Espanjasta Altamiran luolasta vuonna 1879 löydetyt maalaukset esittävät useimmissa tapauksissa eläimiä. Pääkuvattava on ollut härkämäinen eläin, joka on tunnistettu visentiksi, eurooppalaiseksi biisoniksi. Lisäksi siellä on villisikojen, peurojen, mammuttien ja villihevosten kuvia. Esi-ihminen ratkaisi väritysongelman älykkäästi. Väriaineena oli käytetty okraa, hiiltä ja rautaoksideja sekä sideaineena rasvaa ja verta. Värisävyjä ei ollut paljon, vain musta, punainen ja ruskea.
Ranskassa 1940 löydetyssä Lascauxin luolassa maalaukset myös esittävät visenttejä, peuroja, villihevosia ja ihmisiä niiden ympärillä. Yhdessä kuvassa taiteilija on kuvannut ihmisen kaatuneena haavoittuneen visentin eteen. Tämä saattaa kuvata aivan todellista tapahtumaa ja siksi sen sanomalla on tarkoitus. Piirroskuva on viestintää ja sen tarkoitus on opettavainen.
Luolat olivat oppilaitoksia
Historiantutkijoiden merkillinen viehtymys antaa luolamaalauksille maaginen tai rituaalinen merkitys, on käsittämätön. Gro Magnon -ihminen oli hyvin käytännöllinen ja niin ovat olleet myös neandertalilaiset. Kalliomaalaukset sijaitsevat usein pitkien ja vaikeakulkuisten käytävien päissä ja suojassa Auringon valolta. Esi-ihminen oli jotenkin havainnut auringonvalon muuttavan ja tuhoavan värejä, samoin kuin tuulien, sateiden ja hiekkamyrskyjen kuluttavan vaikutuksen. Mikä olisi ollut parempi paikka kuin syvän luolan perukka? Esi-ihminen tajusi maalausten säilyvän täällä tuhansia vuosia.
Välimeren alueella eläneiden ryhmien pääravintona olivat juuri luolamaalauksissa kuvatut eläimet, visentti, peura ja villisika. Useimmissa kuvissa on piirretty selkeä metsästyksen strategia, miten esim. visentti saarrostetaan tai ajetaan rotkoon. Toisissa taas miten eläimeltä katkotaan polvet, jolloin se saadaan liikuntakyvyttömäksi. Asialla on ollut esihistoriallinen luennoitsija tai kuvat on tehty nuorten ja kokemattomien metsästäjien kouluttamiseksi.
Valtaosa kuvista on metsästyksen suunnittelua, opetusta, taitojen ja tietojen siirtämistä seuraaville sukupolville. Härkäkuviin on lisäksi merkitty linjoja ja kohtia missä mehukkaimmat lihat sijaitsevat. Nykyajan kaupan lihanleikkaaja yhtynee tähän. Toiset kuvat ovat taas puhtaita dokumentteja, joilla on viesti jälkipolville. Tästä huolimatta todellista luovaa taidetta myös kehittyi, mutta käytännön ehdoilla ja suojeluksessa.
Luolat olivat paitsi asumuksia, myös kouluja ja oppilaitoksia. Suurin osa esi-ihmisen ajasta kului metsästyksen avulla saadun ruoan hankintaan. Metsästystä opittiin suunnittelemaan ja tekemään ryhmätyönä. Kun jätämme nykyajan teknologian sivuun, ero nykyaikaiseen hirviporukkaan on olematon. Kokeneemmat metsästäjät olivat johtajia ja nuorempia piti opettaa. Luoliin tehdyt kuvat palvelivat opetustarkoitusta ja henkisempi taide tuli sivutuotteena nykyajan taideteollisuuden tavoin.
Magiikan selittäjät ovat perustelleet ajatustaan luoliin piirrettyjen ihmisten kasvoilla olevilla naamareilla. Perustelu on heikko. Myös naamareilla oli käytännön merkitys. Niiden avulla hämättiin eläimiä ja naamiot toimivat samalla kasvosuojuksina lähitaisteluissa eläinten teräviä sarvia vastaan. Toki omaa pelkoa saatettiin näin myös lievittää. Erityisen tärkeää on miten rotkoon ajamistaktiikka näytetään piirroksissa selvästi.
Esi-ihminen tutki myös luontoa
Esi-ihmisillä oli tuolloin jo puhekieli, joka toimi vivahderikkaasti elekielen lisänä. Samalla he oppivat tekemään viestintää kuvien avulla, joka lienee syntynyt aluksi hiekkapiirrosten kautta. Joukossa oli aina joku muita taitavampi piirtäjä, jolle kunnia lankesi.
Esi-ihmiset tutkivat myös tähtiä ja Kuuta. On löydetty yli 30 000 vanhoja Mammutin torahampaita, joihin on kaiverrettu Kuun vaiheita ja yritetty pitää jonkinlaista kalenteria. Luolaihmistä on varmaan ihmetyttänyt aivan samat asiat kuten myöhempiä kehittyneempiä yhteisöjä ja kulttuureja, miksi Aurinko ja Kuu pimenevät ajoittain?
Tähtitaivas välimeren alueella on 40 000 vuotta sitten ollut valtavan upea näky. Yhtään suurkaupunkia ei ollut vaalentamassa tähtitaivasta. Luolista ei kuitenkaan tähän mennessä ole löydetty yhtään ainoata tähtikarttaa, tämä on oikeastaan suuri ihme, ottaen huomioon miten helppoa luolataiteilijoiden olisi ollut se kuvata. Vaikka se ei luolaan suoraan näkynytkään. Myöhemmät kulttuurit piirsivät karttoja eläinten vuodan sisäpuolelle.
Sen sijaan Gro Magnon -ihminen teki todennäköisesti havaintoja samoista ilmiöistä, joita nykyään kutsutaan "ufoiksi" Altamiran kuuluisa luola sijaitsee Santillassa, Santadarterin provinssissa, Espanjassa. Tämä luola on avara S:n muotoinen noin 200 metriä pitkä. Se on täynnä upeita biisonipiirroksia, joita on eri ajoilta päällekkäin, mutta kattoon erilliseen tilaan on maalattu lautasen muotoisia esineitä, joilla on "klassinen" keskuskupu.
Esihistoriallinen maalari on painottanut näiden piirrosten erikoislaatuista asemaa. Lentolautaskuvia on maalattu kattoon kaikkiin mahdollisiin asentoihin eri paikkoihin kolmen ja useamman kuvan ryhmissä. Kuvat ovat identtisiä niiden kuvien kanssa, joita uforaportit ympäri maapallon ovat pullollaan.
Edesmennyt ranskalainen insinööri Aimé Michel käytti elinaikanaan paljon aikaa näiden kuvien tutkimukseen. Koska historioitsijat ovat tulkinneet piirrokset fallossymboleiksi. Michel asetti sen heti kyseenalaiseksi. Kuvia on runsaasti myös muissa luolissa. Lautaskuvat ovat todellisuudessa arvoitus, mutta niiden arvellaan kuvaavan samaa realismia kuin kaikki luolien eläinaiheetkin. Tarkoitus ei ole maaginen tai uskonnollinen vaan viestinnällinen. Nykyajan tutkijat ovat menettämässä muinaisen kreikkalaisperäisen taidon selittää erilaiset ilmiöt kaikkea magiikkaa ja dogmeja välttäen.
Kirjoittaja on monialainen tieteisiin erikoistunut freelancer ja viestinnän opettaja.
Aiheeseen liittyviä linkkejä:
The Altamira Cave
[ takaisin ]
|
